Siitä, että ilman vettä ei ole elämää, ei varmaankaan tarvitse keskustella. Meidänkin ihmisten on juotava, jos haluamme selviytyä. Loppujen lopuksi ilman ruokaa voimme kestää helposti viikon, mutta ilman vettä vain kaksi, korkeintaan kolme päivää. Tästä näkyy selvästi, kuinka tärkeää vesi on.
Emme kuitenkaan voi juoda mitä tahansa vettä. Tämän tietävät esimerkiksi merellä eksyneet merimiehet, jotka kärsivät janosta huolimatta siitä, että heitä ympäröi vesi. Se oli kuitenkin täysin juomakelvotonta. Näyttäisi siis siltä, että mitä puhtaampaa vesi on, sitä parempi se on meille. Se ei kuitenkaan ole aivan totta.
Kaikkein puhtainta on tislattu vesi, joka on käytännössä puhdasta H2O:ta. Näyttäisi siis siltä, että se olisi meille parasta. Mutta jos onnistut juomaan sitä, huomaat, että se on täysin mautonta eikä sitä voi juoda. Tämä voi tuntua oudolta, sillä se on kuitenkin puhtainta vettä, mitä voi olla. Miksi kehomme sitten hylkää sen?
Yksinkertaisesti siksi, että ruoansulatusjärjestelmämme ei ole sopeutunut sulattamaan täysin puhdasta vettä. Se tarvitsee vedestä tietyn määrän mineraaleja ja muita yhdisteitä. Keho hyödyntää näitä ja saa siten paitsi vettä myös ravintoaineita. Vedessä olevat elektrolyytit auttavat lisäksi koko prosessia ja kiihdyttävät aineenvaihduntaa.
Tämä on myös syy siihen, miksi tislattu vesi ei sovellu lainkaan juomaksi. Se ei kuitenkaan tarkoita, ettei sillä olisi käyttöä. Koska sen tuotanto on kallista, sitä ei käytetä puhdistukseen, jossa veden absoluuttista puhtautta ei vaadita. Sillä on paikkansa erityisesti kemianteollisuudessa, jossa kemiallisten yhdisteiden valmistuksessa tarvitaan juuri puhdasta H2O:ta ilman mitään lisäaineita.
Tämän vuoksi emme saisi hylätä sitä, mutta valtaosalle meistä sillä ei ole mitään käytännön hyötyä. On siis turhaa ostaa sitä, kun valtaosaan toiminnoista, juominen mukaan lukien, riittää se vesi, joka virtaa hanasta. Se palvelee meitä riittävän hyvin kaikkeen, mihin sitä tarvitsemme. Ei siis ole tarpeen tuhlata rahaa suodattimeen, jos emme lopulta käytä sitä.
